Mikä

Teoria aikaansaamisesta pohtii tekemista, aikaa, laiskuutta, tehtäviä, työtä, vapaa-aikaa ja ennen kaikkea sitä, miten jotain saisi aikaan.

Kuka

Venla on liikuntavammainen ADHD-tyyppinen, jota ei huvita tehdä mitään turhaa. Sen seurauksena hän pyörittää omaa yritystä, tekee päivätöitä, opiskelee, on monessa järjestössä aktiivi, viettää aikaa puolison kanssa ja katselee liikaa televisiota.

Pitääkö saada paljon aikaan?

Moni tehokkuutta käsittelevä kirja olettaa lukijan ottavan opit käyttöön noin vain. Elämä paranee hetkessä! Joku alkaa heräämään viideltä ja on vuodessa suuryhtiön johtaja. Toinen vähentää työtaakkaansa ja tuplaa tuottavuutensa ja palkkansa kuukaudessa.

Toiset kirjat snovat, että aina ei tarvitse pyrkiä täydellisyyteen. Tehtävät voi suorittaa rimaa hipoen. Tai muiden avustuksella, kuten eräs ADHD-kirja neuvoi. Kaikillahan on varaa sihteeriin, joka tekee ne tylsät asiat.

Kaipaisin enemmän kirjoja ja pohdintaa siitä, miten saada oma tehokkuus ja työn tulokset edes sinne rimalle. Monella on kuitenkin haasteita pitää elämä raiteillaan. Tunti päivässä opiskeluun ja tv:n katselun vähentäminen eivät ole vaihtoehto, jos niihin ei energia riitä.

Eräänkin kirjan alussa päiviteltiin, miten lapsi ei saa hyviä arvosanoja eikä ole edes hyvä urheilussa. Kun vanhemmat näennäisesti hyväksyivät tilanteen ja rukoilivat ratkaisua, paranivat pojan arvosanat. Keskiverto ei saanut olla.

Kaikkien ei kuitenkaan tarvitse olla huipputehokkaita suorittajia. Joskus riittää, että saa edes itsenä henkisesti ylös sängystä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *