Trakeostomia

Huom! Alla oleva teksti on kerätty eri lähteistä ja perustuu osin omiin kokemuksiini. Se ei siis välttämättä ole joka kohdassa lääketieteellisessä mielessä täysin oikein. Jos haluat korjata jonkin kohdan, ota yhteyttä.

Mikä on trakeostomia

Trakeostomia on kansankielessä nimitys kurkkuun tehdylle reiälle, ja lääketieteessä nimitys itse reiäntekotoimenpiteelle. Reikää kutsutaan lääketieteessä stoomaksi. Tällä sivustolla trakeostomiaa ja stoomaa käytetään samassa merkityksessä.
Trakeostomia tehdään henkitorveen, trakeaan, kaulan ihon läpi (kuvassa kohta B). Hätätilanteissa tehdään reikä hieman ylemmäksi, juuri kilpiruston alapuolelle (A). Joillain ihmisillä vain toinen paikka on mahdollinen, esim. sairauden takia. Molemmat sijainnit ovat äänihuulien alapuolella. Itse reikä on pieni, yleensä 5-15mm. Toimenpide tehdään nukutuksessa tai paikallispuudutuksessa joko viiltämällä suoraan reikä tai auttamalla reiän syntymistä sisäkautta. Kun sopiva reikä on saatu aikaan, siihen laiteen putki eli kanyyli. Ilman putkea trakeostomia umpeutuu itsekseen. Umpeutuessa kasvaa arpikudosta, joten uusi trakeostomia voi olla vaikeampi tehdä.
Trakeostomia voidaan tehdä heti vastasyntyneille, ja sen kanssa voi elää kymmeniä vuosia. Se saattaa vaikuttaa puhekykyyn tai nielun toimintaan. Trakeostomian kanssa pitää varautua aina liman poistamiseen keuhkoista, joko imulaitteella tai yskimällä. Pitää myös varoa, ettei reikään kulkeudu likaa. Lika voi olla esimerkiksi pölyä, karvoja, bakteereja käsistä tai vahvoja hajuja. Kaikki trakeostomiaan menevä menee käytännössä suoraan keuhkoihin, eli esimerkiksi veden kanssa pitää olla hyvin varovainen. Kylmä ilma tekee myös pahaa. Trakeostomia itsessään aiheuttaa myös jonkun verran limaneritystä.

Miksi se tehdään

Trakeostomia tehdään, jotta hengittäminen helpottuu. Syynä voi olla ylähengitysteiden ahtautuminen, esimerkiksi kasvaimen tai allergiakohtauksen takia. Toinen syy on tarve hengityksen avustamiseen, eli hengityskoneen käyttö, mikä on varsinkin lihastautisilla erittäin yleistä. Hieman harvinaisempi syy on limaisuuden hoito, eli trakeostomiaa käytetään liman poistoon keuhkoista. Itselläni pääasiallinen syy on limaisuuden hoito, ja vasta seuraavana hengityksen helpottaminen. En käytä minkäänlaisia hengitystä helpottavia laitteita.
Trakeostomia on usein vasta toissijainen hoitomuoto. Esimerkiksi hengitystä pyritään ensisijaisesti helpottamaan erilaisilla painelaitteilla ja maskeilla.

Mikä on kanyyli

Kanyyli on trakeostomiaan laitettava putki, joka nykyään on lähes aina muovia. Ne ovat kaarevia mukautuakseen henkitorven muotoon, ja useimmissa on kaksi putkea sisäkkäin. Sisimmäisen saa helposti pois puhdistamista varten. Kanyyleja on eri kokoisia erilaisille ihmisille. Lisäksi osa on suunniteltu enemmän sairaalakäyttöön ja hengityskoneiden kanssa paremmin toimivaksi. Lähes kaikkiin kanyyleihin saa kuitenkin ulkopuolelle vakiokokoisia välineitä kiinni, kuten venttiilejä ja hengityskoneita.

Kanyyli ei pysy itsestään paikallaan, vaan siihen kiinnitetään kaulapanta. Osassa kanyyleista on myös kuffi, pieni ilmapallo, pitämässä sitä paikallaan. Kuffi estää myös ylimääräisten asioiden valumisen alas keuhkoihin ja ilman liikkumiseen ylöspäin. Kuffin kanssa puhuminen voi olla hankalaa tai mahdotonta. Fenestroidussa kanyylissa on yksi tai useampi reikä, jotta ilma pääsisi kulkemaan paremmin myös ylös ja puhuminen helpottuisi.
Jos kanyylissa ei ole kiinni hengityskonetta tai muuta laitetta, siinä on jonkinlainen suojus. Monet mallit vain työnnetään kiinni kanyyliin. "Nenä" on muovipötkylä, jossa on jonkinlainen filtteri suodattamassa ja kosteuttamassa hengitysilmaa. Nenä ei käytännössä vaikuta hengittämiseen lainkaan ja sen kanssa on yhtä vaikea (tai helppo) puhua kuin pelkän kanyylin kanssa. Kanyyliin voidaan laittaa myös korkki, jolloin putki on kokonaan tukossa. Tällöin kanyylin kautta ei kulje ollenkaan ilmaa ja puhuminen on hyvin helppoa. Nenän ja korkin välimuoto on puheventtiili (kuvassa). Se päästää ilmaa sisään kanyylin kautta, mutta hyvin vähän ulos. Puheventtiilin kanssa puhe on lähes normaalia. Joissain puheventtiilimalleissa on myös suodatin kuten nenässä. Itse olen todennut suodattimellisen puheventtiilin olevan paras vaihtoehto minulle, ja nenät sopivat yöksi, koska niiden kanssa on helpompi hengittää.

Miten sitä hoidetaan

Trakeostomiaa voidaan hoitaa täysin kotioloissa, kunhan huolehditaan yleisestä puhtaudesta. Hoitotilassa ei siis saa olla esimerkiksi paljon pölyä, ja joka tilanteessa pitää käyttää kertakäyttöhanskoja.
Kanyyli vaihdetaan noin kerran kuukaudessa, ellei se tunnu likaiselta sitä ennen. Vaihdon voi tehdä lääkäri tai muu siihen koulutettu henkilö. Sisäkanyyli huuhdotaan kerran päivässä tai tarpeen vaatiessa useammin. Itse reikää ei putsata kuin kanyylinvaihdon yhteydessä, mutta reiän ympärys kerran päivässä tai useammin (tai harvemmin, jos varsinaista tarvetta ei ole). Kumpikin tehdään apteekista saatavilla vanupuikoilla tai sidetaitoksilla ja keittosuolaliuoksella. Trakeostomian suojana käytetään lähes aina joko sidetaitosta tai sitä varten sitä varten kehitettyjä lappuja. Tämä siksi, että trakeostomia erittää nesteitä siinä missä muutkin lävistykset. Reiästä voi tulla myös hieman limaa ja verta. Verta tai eritettä ei tarvitse sinänsä pelästyä, mutta jos kumpaakaan tulee paljon tai pitkän aikaa, kannattaa trakeostomiaa näyttää lääkärille. Runsas limantulo puolestaan kertoo, että kanyyli on liian pieni reikään nähden, koska lima tulee ennemmin reiästä kuin kanyylin tai suun kautta.

Miten se vaikuttaa elämääni käytännössä

Minulla pitää olla aina mahdollisuus liman poistoon. Kuljetan siis aina mukanani imulaitetta, enkä (teoriassa) saa olla kaukana jostakusta (avustaja tai tuttu), joka osaa käyttää laitetta. Käytännössä pystyn olemaan tunnin helposti yksin, jos limaa ei tule.
Pidän aina mukana myös kertakäyttöhanskoja. Jos olen yön yli kaukana kotoa, otan mukaani myös varakanyylin, ylimääräisen puheventtiilin ja kaiken putsaamiseen tarvittavan.
Kodin ulkopuolella liikkuessa joudun pitämään huivia kaulan suojana. Talvisin vaarana on kylmä ilma ja kesäisin katupöly. Vieraiden luona ei myöskään tiedä pölyn määrästä. Huivi pitää myös puheventtiiliä paremmin paikallaan, koska se saatttaa joskus pudota lähes itsekseen.
Suihkuttaessa pitää olla erityisen varovainen, jotta vesi ei menisi keuhkoihin. Saunassa saan käydä normaalisti, ja uidakin saisin, jos veden saisi pidettyä kaukana reiästä. Käytännössä se on siis erittäin hankalaa.
Pystyn puhumaan lähes normaalisti. Kanyylini on kuffiton ja fenestroimaton, ja käytän puheventtiiliä. Huutaminen on hieman vaikeampaa, koska ilmaa pääsee aina hieman karkaamaan trakeostomiasta.
Trakeostomiaani ei satu. Korkeintaan särkee, jos suojalappu on rypyssä. Myöskään liman imeminen ei satu, eikä edes tunnu niin ikävältä kuin näyttää.
Pyrin pitämään kotini pölyttömänä, ja pyydän vieraitani välttämään vahvoja hajusteita ja tupakansavua. Eläimet ovat tervetulleita - jos eivät ole kovin montaa tuntia.